Kotiin >>> Korttipelit >>> Paskahousu Säännöt

Paskahousu Säännöt

Paskahousu on se peli, jota on hakattu sateisina iltoina jokaisella suomalaisella kesämökillä, leirikouluissa ja hiihtolomilla. Tässä korttipelissä voittajaa ei koskaan juhlita, vaan ainoastaan häviäjän "paskahousun" tittelin välttäminen. Vaikka säännöt ovat periaatteessa yksinkertaiset, niistä saadaan poikkeuksetta aikaan hyvät mökkitappelut.

Mikä on Paskahousu?

Paskahousu on 2-6 pelaajan korttipeli, jonka ainoana tavoitteena on päästä ensimmäisenä eroon omista käsikorteista. Pelaaja, jolle jää viimeisenä kortteja käteen, häviää pelin. Peli perustuu korttien pinoamiseen pöytään nousevassa arvojärjestyksessä sekä erikoiskorttien (kuten kakkosten ja kymppien) taktiseen ja oikea-aikaiseen käyttöön.

Pelin rakenne ja mekaniikka

Paskahousun pelipöytä ja välineet pidetään yksinkertaisina:

  • Pakka: Yksi normaali 52 kortin pakka. Jokerit otetaan pois.
  • Käsikortit: Jokaisella pelaajalla on pelin alussa (ja sen aikana) aina vähintään viisi korttia kädessään.
  • Umpipakka (Nostopakka): Pöydän keskellä kuvapuoli alaspäin oleva pakka, josta nostetaan täydennystä käteen.
  • Avopakka (Pöytä): Pakka, johon kortteja lyödään arvojärjestyksessä pienimmästä suurimpaan.
  • Erikoiskorttien rooli: Kakkoset, kympit ja kuvakortit rikkovat peruskaavaa, pelastavat pinteestä tai pakottavat vastustajan nostamaan kortit syliinsä.

Pikafaktat: Paskahousu pähkinänkuoressa

Ominaisuus

Tiedot

Pelaajamäärä

2–6 pelaajaa

Korttipakka

52 korttia (ei jokereita)

Pelin tavoite

Päästä eroon kaikista korteista

Peliaika

10–20 minuuttia

Vaikeustaso

Helppo (sopii myös aloittelijoille)

Miksi Paskahousu on suomalainen klassikko?

Peli vetoaa suoraan suomalaiseen mentaliteettiin: voittajaa ei yleensä edes muisteta, mutta häviäjä joutuu nöyrtymään, keräämään kortit ja jakamaan seuraavan erän. Paskahousu on elänyt vahvasti suullisen perinteen kautta, minkä vuoksi pelistä on olemassa lukuisia "koulukuntia" ja talosääntöjä (kuten se legendaarinen vääntö, saako kakkosen laittaa tyhjään pöytään). Oikeat säännöt kannattaakin aina kerrata ja sopia porukalla juuri ennen ensimmäistä jakoa.

Näin pelaat Paskahousua?

Pelin rytmi on helppo oppia. Näin perusjako etenee:

  1. Jako: Jakaja sekoittaa pakan ja jakaa jokaiselle pelaajalle viisi korttia. Loput korteista laitetaan keskelle pöytää umpipakaksi.
  2. Aloitus: Aloittaja on se pelaaja, jolla on kädessään pienin tavallinen kortti. Se on yleensä kolmonen, koska kakkonen on erikoiskortti eikä sitä lasketa mukaan. Jos usealla on kolmonen, aloittaa jakajasta myötäpäivään lähimpänä istuva. Voit lyödä kerralla yhden tai useamman samanarvoisen kortin, esimerkiksi kolme nelosta.
  3. Pelaaminen: Seuraavan pelaajan on lyötävä pöytään vähintään samansuuruinen tai isompi kortti kuin pakan päällimmäinen kortti. Maalla (hertta, pata jne.) ei ole tässä pelissä mitään merkitystä.
  4. Nosto: Kädessä on umpipakan ollessa elossa aina oltava vähintään viisi korttia. Jos lyöt kortteja niin, että kätesi vajenee alle viiden, nosta heti umpipakasta uusia tilalle. (Jos kädessä on 5 tai yli, ei tarvitse nostaa).
  5. Pakan nostaminen tai riskipeli: Jos et voi tai halua lyödä sopivaa korttia, joudut nostamaan koko pöydässä olevan avopakan käteesi. Vuoro siirtyy seuraavalle.
  • Riskiveto: Voit myös "koittaa onneasi" ja kääntää umpipakan päällimmäisen kortin suoraan avopakkaan. Jos kortti sopii sääntöihin, peli jatkuu. Jos ei, joudut nostamaan käännetyn kortin lisäksi koko avopakan syliisi.
  • Peli päättyy: Kun umpipakka loppuu, peliä jatketaan käsikorteilla. Se, jolle jää viimeisenä kortteja käteen, on paskahousu.
  • Paskahousun perussäännöt ja erikoiskortit

    Nämä säännöt tekevät Paskahoususta taktisen pelin. Paina nämä mieleen:

    • Kakkonen (2) Pelin pelastaja: Kakkosen voi lyödä lähes minkä tahansa kortin päälle. Se "nollaa" pakan, eli kakkosen päälle voi seuraava pelaaja lyödä taas minkä tahansa kortin (useimmiten pienen, kuten kolmosen).
    • Kymppi (10) eli Kaatokortti: Kymppi kaataa koko pöydässä olevan avopakan. Kaadettu pakka siirretään sivuun pois pelistä, ja kaataja saa lyödä pöytään uuden, haluamansa kortin. Huom: Kympin saa laittaa vain numerokorttien (3–9) päälle.
    • Kuvakortit (J, Q, K) ja Ässä (A) Kovat kortit: Näitä saa pelata pöytään vain, jos alla on vähintään kahdeksikko (8). Kuvakortteja voi pelata normaalisti nousevassa järjestyksessä (Jätkän päälle Rouva jne.). Ässä on pelin arvokkain kortti (14).
    • Neljä samaa numeroa: Jos pöytään pelataan neljäs sama numero (esim. lyöt kaksi seiskaa pöydässä olevien kahden seiskan päälle), koko pakka kaatuu, aivan kuten kympillä pelatessa. Kaataja saa jatkaa peliä uudella kortilla.

    Paskahousun parhaat taktiikat

    Paskahousussa voittaa harvoin se, jolla on parhaat kortit. Nämä neljä asiaa ratkaisevat pöydässä useimmiten:

    • Säästä "kaatokortit" pahaan paikkaan: Älä tuhlaa kymppejä heti pelin alussa tyhjään pöytään. Ne ovat elintärkeitä pelin loppuvaiheessa, kun avopakka on paksu, vastustaja lyö ysin ja olet vaarassa joutua nostamaan hirveän määrän kortteja.
    • Jätä isot kortit muhimaan: Kuvakorttien ja ässien pelaaminen vaatii kasin alleen. Älä tuki kättäsi täyteen kovia kortteja pelin alussa ilman kaseja tai ysejä, muuten et pääse niistä ikinä eroon.
    • Lue vastustajan kättä: Jos vastustaja joutui juuri nostamaan pöydältä valtavan pakan, yritä muistaa mitä siellä oli. Voit blokata hänen siirtonsa pelaamalla strategisesti isoja kortteja, jotta hän ei millään pääse eroon keräämistään kolmosista ja nelosista.
    • Umpipakasta kääntäminen (riskipeli): Jos avopakassa on vain pari korttia etkä pysty lyömään, käännä rohkeasti sokkona. On taktisesti viisaampaa yrittää pelastautua kuin nostaa tahallaan huonoja kortteja käteen.

    Paskahousun historia ja sukulaispelit

    Paskahousu juontaa juurensa vanhoihin pohjoismaisiin purkupeleihin, kuten ruotsalaisten pelaamaan Skitgubbe-peliin. Suomessa pelistä on kuitenkin kehittynyt täysin oma, tiukemmilla erikoiskorttisäännöillä varustettu versionsa, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle.

    Maininnan arvoinen on myös pelin legendaarinen sisarversio Valepaskahousu (tunnetaan myös nimellä Kusipää). Se on erityisesti opiskelijoiden suosiossa oleva variaatio, jossa kortit pelataan pöytään kuvapuoli alaspäin ja pelaaja vain ilmoittaa, mitä pelasi. Tässä versiossa saa ja pitää huijata, mutta kiinnijäämisestä rankaistaan nostamalla koko pakka.

    Usein kysytyt kysymykset

    1. Saako kakkosen laittaa tyhjään pöytään?

      Tämä on pelin suurin kiistanaihe. Perinteisten sääntöjen mukaan saa, mutta jotkut koulukunnat kieltävät sen ja säästävät kakkosen vain toisen kortin päälle lyötäväksi. Sovi tämä sääntö aina porukan kanssa ennen peliä!

    2. Voiko kakkosella kaataa pakan?

      Ei voi. Kakkonen vain "nollaa" pakan arvon väliaikaisesti. Sen päälle lyöty kortti määrittää taas uuden tason. Pakka kaatuu vain kympillä tai neljällä samalla numerolla.

    3. Saako kympin laittaa kuvakortin tai ässän päälle?

      Ei missään nimessä. Kympin (kaatokortin) saa lyödä vain ja ainoastaan numerokorttien (3–9) päälle. Kuvakortit on kaadettava pelaamalla neljä samaa korttia peräkkäin.

    4. Mitä tapahtuu, jos kääntää sokkona umpipakasta väärän kortin?

      Tämä on riski, jonka otit. Joudut nostamaan käteesi sekä umpipakasta kääntämäsi hukkakortin että koko pöydässä sillä hetkellä olevan avopakan. Vuoro siirtyy suoraan seuraavalle pelaajalle.